Toiminnallinen iltapäiväkerho Hämeenlinna

Toiminnan sisältö ja tavoitteet Iltapäivätoiminta on tarkoitettu kaikille 1.-2.-luokkalaisille sekä...

Lue lisää

HÄMEENLINNAN TOIMINNALLINEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHON -palvelun sopimusehdot PALVELUNTUOTTAJA Nimi:                     LASTEN...

Lue lisää

Toiminnallinen iltapäiväkerho Hattula

Toiminnan sisältö ja tavoitteet Iltapäivätoiminta on tarkoitettu kaikille 1.-2.-luokkalaisille sekä...

Lue lisää

HATTULAN TOIMINNALLINEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHON -palvelun sopimusehdot PALVELUNTUOTTAJA Nimi:                     LASTEN...

Lue lisää

Koululaisten liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin ja mielellään useita tunteja päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.

  • 7-12-vuotiaana vähintään 2 tuntia päivässä
  • 13-18-vuotiaana vähintään 1-1 ½ tuntia päivässä
  • päivän liikunta-annos voidaan pilkkoa lyhyempiin osiin

Liikunnan rooli lasten ja nuorten kehityksessä on suuri.

  • Liikunta edesauttaa ja vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistön kehittymistä
  • Lapsena harrastettu liikunta vahvistaa liikuntatottumusten muotoutumista ja säilymistä aikuisuuteen
  • Liikunnan myötä lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu. Tämä edellyttää hyvien kokemusten ja palautteen saamista liikunnasta
  • Lapsi oppii joukkuepelien ja yhteisten leikkien kautta vuorovaikutteisuutta ja toisten huomioonottamista

Koululaisten hyvä fyysinen kunto edistää lisäksi jaksamista ja oppimista.

  • Liikunnallisesti aktiiviset 5.-6.-luokkalaiset saivat parempia arvosanoja kuin vähän liikkuvat lapset. (Syväoja ym. 2013 Med. Sci. Sports Exerc)
  • Liikunnallisesti aktiiviset lapset pärjäsivät paremmin tarkkaavaisuustestissä. (Syväoja ym. 2014. PloS One)
  • 16-vuotiaana liikunnallisesti aktiiviset lapset menestyivät koulussa paremmin. 8-vuotiaana motoriset taidot ennustivat fyysistä aktiivisuutta ja koulumenestystä 16-vuotiaana. (Kantomaa ym. 2012. PNAS)
  • Heikot motoriset taidot ovat yhteydessä heikompaan luku- ja laskutaitoon. (Haapala ym. 2014. Med. Sci. Sports Exerc)
  • Vastaustarkkuus toiminnanohjausta vaativassa tehtävässä parani liikuntaan osallistuvilla 8-9-vuotiailla lapsilla nuorten aikuisten tasolle. (Chaddock- Heyman ym. 2013. Frontiers in Human Neuroscience)
  • 8.-luokkalaisten matematiikan testitulokset olivat parempia 20 minuutin reippaan liikunnan jälkeen kuin 20 minuutin istumisen jälkeen. (Phillips ym. 2015. JTPE)
  • 4-5.-luokkalaisten matematiikan testitulokset olivat parempia 10 ja 20 minuutin reippaan taukoliikunnan jälkeen kuin 10 minuutin istumisen jälkeen. (Howie ym. 2015. Research Quarterly for Exercise and Sport)
Heidi Syväoja (2015). Liikkuva keho – tehokkaat aivot. Mitä merkitystä liikkumisella on oppimiselle? Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. www.slideshare.net/likesresearchcenter