Äidinkieli

Äidinkieli2019-01-15T13:39:53+00:00

Tältä sivulta löydät leikkejä äidinkielen oppisisältöihin. Klikkaamalla haluamaasi luokka-astetta löydät kaksi leikkiä, jotka tarjoavat mallin opetuksen toiminnallistamiseksi.  Leikit on nimetty harjoiteltavan asian mukaan, joista opettaja näkee leikin teeman. Mikäli leikeissä tarvitaan materiaalia,  esimerkiksi sanakortteja, ne ovat tulostettavissa ohjeessa olevista pdf-linkeistä. Joistakin leikeistä on myös videolinkit, joista voi nopeasti tarkistaa leikin kulun. Pääset siirtymään muihin oppiaineisiin tämän sivun lopussa olevista linkeistä tai ToimintaTavaksi! -sivulta.

Luokka 3    Luokka 4    Luokka 5    Luokka 6

Luokka 3

Sanaluokkaviesti

● Oppilaat jaetaan ryhmiin ja heidän tehtävänään on hakea
vuorotellen luokan seinille nurinpäin kiinnitettyjä sanakortteja.
● Sanat on jaoteltu sanaluokkiin värikoodien mukaan:
Substantiivi = sininen
Adjektiivi = aniliininpunainen
Verbi = vihreä
Numeraali = nude
● Kerrataan viestin säännöt: Oppilas saa lähteä liikkeelle vasta, kun
edellinen oppilas on palannut takaisin paikalleen.
● Oppilas hakee sanakortin kerrallaan ja tuo sen nurinpäin
ryhmälleen.
● Kun kaikki sanakortit on haettu, kukin ryhmä muodostaa sanoista
virkkeitä ja kirjoittaa ne paperille.

Olemme tehneet opetuksen tueksi videon sekä tulostettavat ohjeet. Ne aukeavat alla olevista linkeistä. Käytä hyväksesi!

Sanaluokkaviesti (video)
Sanaluokkaviesti substantiivi (pdf)
Sanaluokkaviesti numeraali (pdf)
Sanaluokkaviesti adjektiivi (pdf)
Sanaluokkaviesti verbi (pdf)

Päälauseseinät

● Luokan seinät on jaettu toteamuslause-, kysymyslause- ja
huudahduslauseseinäksi. Muistisääntönä seinillä voi olla iso piste,
kysymysmerkki ja huutomerkki.
● Oppilaat kirjoittavat lapuille erilaisia lauseita ja tuovat ne yhteen
kasaan luokan lattialle. Huomioidaan iso alkukirjain ja päättömerkit.
● Oppilaat hakevat lausekasasta lauseen ja vievät sen oikealle
seinälle sen mukaan, onko kyseessä toteamus-, kysymys- vai
huudahduslause.

Päälauseseinät (pdf)

Luokka 4

Oikeinkirjoituksen varmentaminen – kaksoiskonsonantti, pitkä vokaali ja
diftongi

● Oppilaat istuvat lattialla.
● Opettaja sanoo sanan, jossa korostuu joko kaksoiskonsonantti,
pitkä vokaali tai diftongi.
● Kuullessaan kaksoiskonsonantin oppilaat hyppäävät X-asentoon.
● Kuullessaan pitkän vokaalin oppilaat menevät selinmakuulle.
● Kuullessaan diftongin oppilaat pyörähtävät paikallaan ympäri.
Esimerkkejä sanoista:
maali talli pieni kummitus
koira juuri nukke kuutamo
aurinko

Olemme tehneet opetuksen tueksi videon sekä tulostettavan ohjeen. Ne aukeavat alla olevista linkeistä. Käytä hyväksesi!

Oikeinkirjoituksen varmentaminen, kaksoiskonsonantti, pitkä vokaali ja diftongi (video)
Kaksoiskonsonantti (pdf)

Käsitekartan pohjalta kirjoittaminen

● Päätetään yhdessä aihe (esim. ympäristöopin oppisisällöistä).
● Sana esim. siili kirjoitetaan keskelle taulua.
● Oppilaat kirjoittavat tietojaan, ajatuksiaan ja mielleyhtymiään siilistä
post-it -lapuille ja tuovat ne taululle eri tavoin liikkuen.
● Luokitellaan post-it -laput yläkäsitteiden alle, esim. ravinto,
elintavat, ulkomuoto.
● Oppilaat kirjoittavat tarinan siilistä käsitekartan pohjalta.

Luokka 5

Lauseenjäsenet, aikamuodot ja sijamuodot

● Yksi luokan seinistä on aikamuotoseinä ja toinen on sijamuotoseinä.
● Jokaisella oppilaalla on lappu, johon opettaja on kirjoittanut yhden sanan
perusmuodossaan, esim. kissa, syödä, kala.
● Oppilaat muodostavat kolmen hengen ryhmiä siten, että heidän
sanoistaan muodostuu virke.
● Oppilaat keskustelevat ryhmässä keskenään, kenen sana on subjekti,
kenen sana on predikaatti ja kenen sana on objekti.
● Ryhmä menee joko aikamuoto- tai sijamuotoseinän luokse.
● Aikamuotoseinällä ryhmä kirjoittaa virkkeensä kaikissa eri aikamuodoissa.
Sijamuotoseinällä ryhmä kirjoittaa substantiiviensa sijamuodot.
● Leikki alkaa alusta ja oppilaat muodostavat samoista sanoista uusia
virkkeitä.

Oikeinkirjoituksen varmentaminen – isot alkukirjaimet, väli- ja päättömerkit
sekä yhdyssanat

● Luokkaan ja käytävälle on piilotettu sanapötköjä. Sanapötköt ovat
virkkeitä, joissa ei ole välimerkkejä ja sanat ovat yhteen kirjoitettuja.
● Oppilaat ovat pareittain ja etsivät sanapötköjä. Löydettyään sanapötkön,
pari käy kirjoittamassa sen taululle oikein välimerkkeineen ym.
● Kun kaikki sanapötköt on löydetty ja kirjoitettu taululle, parit esittävät
vuorollaan oman sanapötkönsä virkkeen luokkakavereilleen. Muut
yrittävät arvata, mistä taululla olevasta virkkeestä on kyse.
Esimerkkivirkkeitä:
koirakuopiimaatajapiilottaaluun
lapsiitkeeilmapalloajonkatuuliveimennessään
hämähäkkivaaniijaodottaaettäkärpänenlentäisiverkkoon
mummomeneeuimaanvaikkavesionhyytävänkylmää
koskaaamullasataamuistaottaasateenvarjomukaasi
näitköpahojauniakunkatsoitjännityselokuvanillalla

Olemme tehneet opetuksen tueksi videon sekä tulostettavat ohjeet. Ne aukeavat alla olevista linkeistä. Käytä hyväksesi!

Oikeinkirjoituksen varmentaminen, isot alkukirjaimet, väli- ja päättömerkit sekä yhdyssanat (video)
Lauseenjäsenet, aikamuodot ja sijamuodot (pdf)
Lauseenjäsenet, aikamuodot ja sijamuodot2 (pdf)
Sanontoja (pdf)
Sanontoja 2 (pdf)

Luokka 6

Oikeinkirjoituksen varmentaminen – isot alkukirjaimet, väli- ja päättömerkit
sekä kappalejako

● Opettaja heijastaa seinälle tekstin (esim. ympäristöopin kirjasta), joka
luetaan yhteen ääneen.
● Samalla kun luetaan, tehdään yhdessä isoille alkukirjaimille, väli- ja
päättömerkeille, otsikoinnille sekä kappalejaoille sovitut liikkeet.
Esim.
otsikko = luetaan tuolilla seisten
iso alkukirjain = seistään varpailla, kädet ylhäällä
pilkku = potkaisu
piste = kyykky
kysymysmerkki = kiemurainen asento
huutomerkki = tasajalkahyppy
kappalejako = kädet levitettyinä suorina sivuille

Olemme tehneet opetuksen tueksi videon sekä tulostettavat ohjeet. Ne aukeavat alla olevista linkeistä. Käytä hyväksesi!

Oikeinkirjoituksen varmentaminen, isot alkukirjaimet, väli- ja päättömerkit sekä kappalejako (video)
Huutomerkki (pdf)
Iso alkukirjain (pdf)
Kappalejako (pdf)
Kysymysmerkki (pdf
Otsikko (pdf)
Pilkku (pdf)
Piste (pdf)

Vuorovaikutustaidot – keskusteluharjoitus

● Oppilaat ovat pareittain ja kirjoittavat pienen vuoropuhelun haluamastaan
aiheesta (esim. kaupassa käynti, tien kysyminen, asian selvittäminen
puhelimitse).
● Luokassa on työpisteitä, joihin on kirjoitettu eri tunnetiloja kuvaavat
adjektiivit, esim. innostunut, vihainen, huvittunut, surullinen,
välinpitämätön, asiallinen, hyväntuulinen.
● Parit menevät työpisteeseen ja käyvät kirjoittamansa vuoropuhelun
annetulla tunnetilalla. Käydään kaikki tunnetilatyöpisteet läpi.
● Voidaan vaihtaa vuoropuhelua toisen parin kanssa.
● Voidaan käydä vuoropuhelua siten, että molemmilla keskustelijoilla on eri
tunnetilat esim. huvittunut – välinpitämätön.

Vuorovaikutustaidot-keskusteluharjoitus (pdf)

Takaisin ylös

Matematiikka   Englanti   Ympäristöoppi    Historia